Jostain syystä uni ei tullut silmään viimeisenä reissuyönä ja nukuin tunnin verran. Ehkä tappelu hotellin wifin kanssa nosti adrenaliinit niin pintaan, että nukkumatti pelästyi. Ei siis tuottanut mitään ongelmaa nousta klo 5. Lentokentällä oltiin jo ennen seitsemää. Taas aiheutettiin hämminkiä "yhden laukun politiikalla", kun lähtöselvityksessä tingattiin koko ajan toista laukkua. Pyydettiin ihan paikallisopaskin paikalle, joka oli yhtä hämmästynyt. Mitähän ne sanoo sitten, kun lähdetään pelkillä repuilla? Se olisi haaveena. Ihmeellinen kenttä muuten Shanghaissa, kun oli parfyymiä, meikkiä, leluja ja viinaa, mutta vesipulloa ei meinannut löytyä mistään.Lento kesti 10 tuntia ja meni ihan kivuttomasti. Etenkin siihen nähden, että nytkään ei nukuttanut. Petri onneksi veti hyvät päikkärit ja voitti näin autokuskin paikan. Osalle lentoemännistä suosittelen tosin alanvaihtoa. Kaikille ei tuntunut olevan selvää, että he ovat ASIAKASPALVELUammatissa ja että keskinäiset erimielisyydet kannattaa selvitellä muualla kuin koneessa. Tuli kulttuuriakin eli sivistin itseäni Kaurismäen leffalla Laitakaupungin valot.
Loppumatkasta tein vielä täydellisen juhlameikin, koska suunnataan nyt suoraan kummityttöni Sannin häihin Keravalle. Siis niin täydellisen kuin rajauskynällä, ripsarilla ja puuterilla pystyy. Juhlavaatteet odottaa autossa ja poiketaan jonnekin tien varteen vaihtamaan ne. Pyydän jo etukäteen anteeksi morsiusparilta ja juhlavierailta, jos ei olla ihan 100% juhlakunnossa - fyysisesti eikä psyykkisesti. Ei kuitenkaan mietittykään, että jätettäisiin väliin.
Nyt siis Suomessa, mutta kotona vasta illalla myöhempään. Nuppu on varmaan siivonnut kodin ja ostanut jääkaapin täyteen ruokaa. Varmaan!
